Kangaskassi

Oon uuden pressan kanssa samaa mieltä, että lumentulo vois jo loppua. Aamulla taas oli hiki hatussa kolattava. Onhan se lumi kivaa, mutta rajansa kaikella.

Tämä (musta ???) kangaskassi on mun käsityökassi. Käytän sitä silloin, kun mulla on käsityö mukanani jossain muualla kuin kotona. Se on sopivan kokoinen ja tukevaa kangasta. Ei tuu puikot kankaan läpi.

PS. Hurjan paljon nimpparionnea tän päivän nimpparisankareille. Myös omalle kultamussukalle.

Pakkasta ja paprikaa

Karsee pakkanen ja pitäis lähteä äänestämään. No ei se mua pidättele, meen äänestämään ihan varmasti. Pitää pukeutua lämpökerrastoon, toppahousuihin, untuvatakkiin, pipoon, tuubiin, kaksiin lapasiin, villasukkiin ja huopatossuihin. Kyllä se siitä. Eihän se oo kun pukeutumiskysymys.

Pakkasta on nyt -27 astetta, mutta paprikat on jo näin pitkiä. On ne olleetkin jo kauan tossa ekopurkissa kasvamassa.

Vaateostoksilla

Nyt ei oo ehtinyt neuloa mitään, mitä teille esittelisi, kun luuhaa muualla. Tänään vaateostoksilla. On se kovaa hommaa. Se sovittaminen. Taas mustaa, kotelomekko. No olin kylläkin uskollinen myös tolle vaaleanpunaiselle. Toi Pikku Myy yökkäri oli vaan niin hauska.

Liikennekaaos

Kahden kilometrin matka kesti tunnin. Juutuin käsittämättömään kaaokseen. Täällä meidän nurkilla on kolareita poikineen. Liikenne Kehä 3:lla ei kulje länteen päin ollenkaan. Siellä on tällainen kolarisuma. Kaksi kaistaa täynnä autoja, jotka ovat pitkin ja poikin. Bussia, rekkaa, henkilöautoa....

Tämä paikka on ihmeellinen. Suora tie ja siinä on koko ajan kolareita. Edellinen oli viime viikolla. Kuorma-auto oli kyljellään ojassa. Aina kun alkaa hälytysajoneuvojen ääniä kuulua arvaan, että siellä on taas kolari. Melkein nään sinne ikkunasta. Susirajalle. 

Vähän eteenpäin ja auto on väärään suuntaan Kehä 3:lla. Tuolla kauempana, näkyy huonosti, on muutama auto ojassa.

 Lisää, lisää ......

Tätä se näyttää olevan nyt joka paikassa täällä pääkaupunkiseudulla.

AJAKAA VAROVASTI.

Yrtit on itäneet

Vaikka ulkona on 22 astetta pakkasta yrtit kasvaa.

Huovutetut lapaset ja neulatyynyn tarina

Hahtuvasta neulotut lapaset piti huovuttaa kaksi kertaa. Ekalla kerralla (40 astetta) ne ei huopuneet tarpeeksi. Joten piti laittaa ne uudelleen ja lisätä lämpöä (60 astetta). Sitten niistä tuli sopivan kokoiset. Ne kun on harmaat, niin ne näytti niiiiin harmailta, joten piti saada niihin jotain väriä. Kirjailin sydämet.

Ketään ei enää oikeestaan yhtään kiinnosta Nanan tuhot. Kerron kuitenkin. Se oli saanut pöydältä neulatyynyn. Sellaisen mallinukkeneulatyynyn. Täynnä nuppineuloja ja muitakin. Se oli saanut nakerrettua kaikki puuosat säpäleiksi ja varren poikki. Kaikki nuppineulat se oli saanut upotettua karvalankamattoon. Niitä oli sitten tosi kiva sieltä etsiä. Montakohan neulaa se on syönyt?

Yks päivä se oli syönyt chilipähkinäpussista pähkinöitä. Oottelin, että nyt se varmaan tulee kipeeksi ja alkaa oksentaa tai muuta. Ei mitään, vauhti vaan kiihty.

Peili

Puunväriset peilinkehykset on nyt saaneet ruskeaa maalia pintaan. Se sopii paremmin tänne meille. Meillä kun on ruskeat ikkunapokat ja peilin paikka tulee olemaan ikkunan vieressä.

Peilin kuvaaminen on kinkkistä, jotta siellä ei oma naama näkyisi. No nyt sieltä näkyy matto, kun sitä ei ole vielä asennettu sen oikeaan paikkaan.

Tämä huone on tällainen sininen huone. Sinistä ja ruskeaa. Mitenköhän peilin saisi tähän seinään niin, että se ei sieltä romahtaisi alas.

Siinä se odottaa uutta maalia pintaan.